Treeniviikko, tai ehkei ihan sittenkään

No hei! Mää oon tässä eläny jo aivan ens viikkoo ja ootellu että millon pääsee tallille (koska oon aivan liian laiska ajamaan sinne ja oon oottanu, että pääsen äidin kyydillä :D) käymään. Ens viikollahan siis on tunnit maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona, joista maanantaina ja keskiviikkona meillä on Jasminin kans paritunti ja tiistaina meen yksärin.

     Tosiaan, käytiin tänään kattomassa jotain äidin työkaverin hevosia, ja sieltä tarttu mukaan ardenner-friisiläismix hoitohepo. Huomenna ois tarkotus käydä testaamassa sitä ja vääntää sen kans jotain koulukiemuraa ja työstää sen laukkaa, sillä sen omistaja ei oo sillä uskaltanu kentällä laukata ku pari kertaa jonka jälkeen se on vaan jäänyt eikä kuulemma nostot enään onnistu niin hyvin saati sitten ollenkaan. Saatettiin jopa ehkä hiiiukan suunnitella että sieltä tarttuis puoliveritamma mulle puoliomistukseen ;)
     Ideana ois siis huomenna mennä Tiitulla (se hepoinen josta äsken puhuin), jonka jälkeen mulla on hieroja elikkäs en enään sitten loppuviikosta ratsasta. Ensviikon alusta on ne tunnt, ja torstaina ja perjantaina meen sitten taas liikuttaan Tiitua jos se huomenna tuntuu omalta.
     Periaatteessahan ainoo asia mitä Tiitusta tiiän on se, että se protestoi paljon kuolainta vastaan(jonka takia mennään riimulla tai kuolaimettomilla(toki mitä nyt hetken kahtoin nii vois olla että Tiitu tarvii vaan toai pehmeen käden), sen selkä on jumalaista istua ilman satulaa ja että se tekee omia kymmenensenttiämaastairti-pukkeja. Ja että se osaa vaikka ja mitä mutta omistajalla ei riitä tietotaito samalle tasolle ku hevosella.

Tänään käytiin Oulussa ja siellä saatoin ehkä vähän eksyä Hööksiin. Mukaanhan tarttu kuolaimettomat suitset, kahet eriväriset pehmusteet niihin, kosteuttava hoitoaine kissoille ja koiralle, blingbling otsapanta ja muutamat herkut koiralle. Verkkokaupasta hain kovalevyn ja poiirtopöydän, jonka jälkeen mentiin Zeppeliinin Rossoon syömään, enkä vieläkään tajunnu että mitä helevetin ideaa on hienoissa ravintoloissa?

Ainiin! Onnistuin vihdoin saamaan aikaseksi tehä sen heppaig:n joka siis kulkee nimella Hallaniitty, niinku tämäki. Sinne pitäs vissiin kans laittaa jotaki, vaanku ei oo kuvia mitä laittaa sinne :D

Ei kai siinä, kello on 5.35 yöllä joten adios amigos! Tämä neiti lähtee syömään :D

Siinä on muuten Tepa, me voitettiin estekisat joskus muinoin :3

Well well well

No hei! Kolmas kerta toden sanoo! Meinaan siis sitä että taitaapa olla jo kolmas heppablogi mitä yritän ylläpitää, mutta tokikin ne aikaisemmat olikin niitä mitä joskus pienempänä kirjoiteltiin sillointällöin. Nyt vähän edistuneempänä ja paremmalla kokemuksella voisi jopa sanoa, että aivan hirvittävää luettavaahan se oli :D

Mutta asiaan. Eräs kaverini (Jasmin, varmasti tulee esiintymään tässä blogissa vielä monta kertaa) yritti yllyttää minua tekemään tilin omille heppajutuille Instagramiin, mutta koin, että tarviin varmaan bloginki siihen rinnalle että tänne saa sitte kirjoteltua vähän laajemmin ja pidemmin mitä on tehnyt.

Tosiaan, voishan sitä vaikka vähän esitelläkki ihteensä. Mää oon tosiaan 16-vuotias tyttö Pohjois-Pohjanmaalta, ja ratsastusta oon harrastanu sen 7-8 vuotta. Aikasemmin mulla oli vuokrahevonen Sedavita "Sade", mutta se lähti meidän tallilta eläkekotiin.

Ratsastustahan mää harrastan oman tukiperheeni tallilla, ja hevosia meillä on tällähetkellä vissiinkin 14(tai jotain sinnepäin), joista 6 on tuntikäytössä kahden hevosen jalkavaivojen vuoksi. Sanna (tukiperheen äiti, jota varmasti tuun myös kutsumaan nimelä äiti) vissiinki on nyt miettiny, että Saden lähtemisen jälkeen alkaisin mennä enemmän Jonesilla.

Aikasemmin, ennenku hirveemmin Sadella olin menny (se oli tiineenä sillon), menin tosi paljon Jonesilla.

Kaunisrannan Indiana Jones "Jones"


Jones on ihan ok-mukava ponski, mikälikin vähän laiskanpuoleinen. Tai siis, eihän se laiska oo, mutta yleisesti tuntiratsukäytössä sitä ei laiteta liikkumaan tarpeeksi eteenpäin, ja sille vähän meinaa jäädä se etanavaihe päälle. Kunhan sen saa laitettua liikkumaan oikein ja kunnolla, se on varsin mukava ratsastaa.
     Voisin myös väittää, että Jones on meidän tallin maastakäsittelymaisteri. Jones jos joku on haka siinä, ja onhan sillä joskus muinoin kisattukkin siinä lajissa!
     Joneshan on tasoltaan HeB ja joskus hypännyt metriä(taitais vaan nykyään jäädä mahasta kiinni). Eli ihan osaava poikahan tuo on. Tälleen tarkemmin ajateltuna - vaikken sitä halua itelleni myöntääkkään - saatan jopa tykätä Jonesista. Perus ratsastuskoulupullaponiksi siinä on silti sopivasti haastetta saada se liikkumaan oikein, ja se kyllä kuuntelee aivan minimalistisia apujakin, kunhan vain sattuu löytymään se kuuluisa yhteinen sävel.
     Välillä Jonskulla saattaa jopa olla pilkettä silmäkulmassa, ja saattaa harvoin pari pientä pukkiakin tulla. Toki, suurimman osan ajasta se on juurikin se tietty ratsastuskoulun pullaponi, jonka selkään voi tunkee kenet vaan.




Toki mullaki jonkunlaista päätösvaltaa oman harrastukseni kanssa on, ja vähän meinaan että mulla ois vielä kolme hevosta vaihtoehtoina Jonesin lisäksi. Ne on Kukka, Rafael ja Jakke(jolla toki voin mennä vaan satunnaisesti)
     Kahtotaan keneen päädyn sitten jossain vaiheessa kun on aika valita vakkariheppa.

Kapinan Kuutar "Kukka"

Kukka on vähän semmonen omalaatunen. Semmonen ratsastuskouluponi. Semmonen tyypillinen. Toki Kukkahan osaa paljon ja tekee mielellään, mutta mun makuun Kukka on vähän liian helppo ratsastaa, nimittäin tykkään haasteista. Menin viimevuonna myös Kukalla tosi paljon, ja kuten arvata saattaa, seki jäi ku pääsin menemään Sadella. Kukan taso on HeA ja about 90cm esteet, toki taitavan ratsastajan kans.
     Yks asia mistä tykkään Kukassa on se, että se näyttää jos joku on huonosti - viimeksi sain selkään mukavan mustelman kun Kukan selkä oli jumissa ja menin vahingossa koskemaan kumisualla, hampaista sain.
     Mutta muutenhan Kukka on mun mielestä semmonen "no jaah, eipä tässä oikeen tarvi tehä mitään"- ratsu. Ite oon tottunu siihen, että joudun tekemään paljon töitä sen eteen että saadaan se muoto ja liike esiin sieltä, mutta Kukan kans se on pieni liike sisäkäteen ja nätti ja hyvin hento pohje, ja sitten ollaankin jo siellä. Kukka myös säilyttää sen erittäin helposti ja vaikka se pääsiski karkaamaan niin ei oo hirveen vaikeeta päästä takasin.
     Onhan se nyt aivan ihana hepoli, mutta en sanois että aivan lemppari ratsastaa.

Rafael "Rafa"


Meidän tallin muuli. Mitäpä siitä nyt sanois. Olin ensimmäisten joukossa ratsastamassa tätä kun tää meille tuli, ja onhan se nyt kehittyny siitä aivan hirviästi. Ihan mukava ja reipas nuoriherra, vaikkei ihan ikäsensä tasolla ookkaan.
     Huoh, mitä mää voin edes sanoa? Rafa on Rafa. Välillä se on painava kädelle, välillä painaa menemään oman mielensä mukaan (ei vissiin nykyään enää niin paljon tee tätä) ja välillä se on ihan kiva. Nyt en toki oo pitkään aikaan menny Rapalla, niin en hirveemmin tiiä mihin asti se on kerenny kehittyä, toki tälleen maastakäsin kun kahtoo sen menoo niin näyttää jo hurjasti paremmalta.
     Sillon kun mää sillä menin viimeksi, niin tuntu että siitä loppuu taso kesken. Ja sitä edellisellä kerralla ei olu muuta moitittavaa kun se että sormet meinas lähtä irti (se oli sitä aikaa kun se olijust tullu ja oli tosi painava kädelle).
     Mutta onhan se silti ihan sympis vaikka ruma onki :D

Yasca "Jakke"


Jakesta mulla ei oo hirveemmin sanottavaa ku se että se on reipas, pieni, ja toimii ajatuksen voimalla. Sillä on aina ihan hirveesti virtaa, ja söpöhän se on ku mikäki. Päivittelen tätä sitten kun oon sillä menny :)




Ei kai siinä, siinä nyt oli alkuun jotaki sen semmosta turhaa tavaraa, toivottavasti ees joku tykkäs :D En tässä ekassa postauksessa tee hirveemmin muuta ku esittele näitä vakkarivaihtoehtoja, mutta lisää sitten myöhemmin ^_^